Hengitys on elämän edellytys. Hengitämme jatkuvasti eikä hengitystä välttämättä tule tietoisesti ajateltua sen kummemmin. Hengitys saattaa tulla enemmän tarkastelun kohteeksi, jos sen epätasapainoon liittyviä oireita alkaa esiintyä. Hengityksen epätasapainosta saattavat kertoa esimerkiksi hengitystahdin kiivaus, vaikeus hengittää syvään, hapen haukkominen, lihasjännitykset sekä toistuva huokailu tai haukottelu.

Vaikka hengitys kulkeekin ilman erityistä tietoisuutta, kannattaa sen äärelle pysähtyä. Pitkittynyt stressi tai voimakkaat tunnekokemukset saattavat viedä hengitystä epätasapainoon, joka voi huomaamatta alkaa ylläpitää kehon ja mielen kuormittuneisuutta.  Myös elämänhistoria, kipukokemukset ja aiemmat vuorovaikutuskokemukset vaikuttavat tapaamme hengittää. Hengityksen avulla on saatettu oppia säätelemään haastavia tunteita ja vuorovaikutustilanteita. Usein hengitys on muuttunut pinnalliseksi, keuhkojen yläosalla tapahtuvaksi hengittämiseksi. Tällöin hengityksen havainnointi ja vähittäinen syventäminen palleaan asti ulottuvaksi on suositeltavaa.

Paras tapa oman hengityksen havainnointiin on pysähtyä ja alkaa yksinkertaisesti havainnoida, miten oma hengitys tällä hetkellä virtaa. Tätä varten kannattaa varata rauhallinen paikka ja vähintään muutama minuutti aikaa. Tässä lyhyt ohjeistus oman hengityksen havainnointiin ja rauhoittamiseen:

• Ota mukava asento joko istuen tai maaten. Hae maadoittava kontakti alustaan. Sulje silmät.
• Hengitä omaan tahtiin ja lähde kuulostelemaan, miten hengityksesi rytmi ja liike kulkevat juuri nyt. Voit havainnoida aistimuksia nenän, rintakehän sekä pallean alueella. Nenähengitys on suositeltavaa, koska siinä hengityskaasujen tasapaino pysyy keholle sopivana.
• Hengityksen havainnointia voit tehostaa asettamalla kätesi pallean päälle ja havainnoimalla käden liikkeitä hengityksen tahdissa.
• Hengitä rauhassa omaan tahtiin yrittämättä mitään sen kummempaa. Älä yritä turhaan muuttaa hengityksen rytmiä, vaan anna sen kulkea siten kuin se tällä hetkellä kulkee.
• Voit samalla pistää merkille muita kehon tuntemuksia, ajatuksia tai tunteita ja antaa havaintojen sitten siirtyä taka-alalle keskittyen taas hengityksen havainnointiin.
• Muutaman minuutin jälkeen voit onnitella itseäsi siitä, että olet ottanut yhteyden omaan turvan ja rauhan lähteeseesi.

Hengityksen havainnoinnin jälkeen voit jatkossa harjoitella uloshengityksen vähittäistä pidentämistä. Uloshengityksen tiedetään aktivoivan autonomisen hermoston parasympaattista haaraa ja erityisesti vagushermoa, jota voidaan kutsua kehon palautumisjärjestelmän pääkytkimeksi. Rauhoittavalla hengityksellä voit siis suoraan edistää kehon ja mielen palautumista. Muista siis, että oli tilanne mikä tahansa, voit aina harjoitella säätelemään omaa kokemustasi hengittämällä.

Palauttavaa kesää sinulle hengitys kerrallaan!

Kreetta Rinkinen
työterveyspsykologi, kognitiivinen psykoterapeutti