Nykyään lähes kaikessa työssä on mukana vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa.Kognitiivisessa ergonomiassa tarkastellaan työntekijän vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta.

Työn ja tekniikan vaatimuksia arvioidaan suhteessa ihmisen tarkkaavaisuuteen, havainto- ja ajattelukykyyn. Kognitiivisessa ergonomiassa voidaan miettiä mm. atk-ohjelmien ja näyttöruudun visuaalista selkeyttä. Lisäksi arvioinnin ja kehittämisen kohteena on työn kognitiivinen kuormittavuus: sopiva työn, tiedon ja ärsykkeiden määrä, työn tolkullinen sirpaleisuus, mahdollisuudet keskittyä.

Tehtävävaatimukset ylittävät usein inhimillisen tiedonkäsittelyn kyvyt. Havaitsemme ja huomamme vain murto-osan ympäröivästä maailmasta ja asioista. Usean asian yhtäaikainen tekeminen on tehotonta.

Työmuistia tarvitaan, kun luetaan, lasketaan, tehdään päätöksiä, ajatellaan, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta. Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3- 4 tietoyksikköä. Tieto hiipuu työmuistista n. 20 sekunnissa, jollei sitä kerrata. Työmuisti kuormittuu erityisesti silloin, kun tehtävät ovat vaativia tai jos huomio täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa. Työmuisti on ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ydin. Se on vastuussa ihmisen päämäärään suuntautuvan toiminnan ohjaamisesta ja ylläpitämisestä, toimintastrategioiden valinnasta, tiedon kytkemisestä mielekkääseen asiayhteyteen.

Työmuistin kuormitus vähenee, kun ihminen oppii tuntemaan ja hallitsemaan tiettyjä ongelmanratkaisuprosessissa toistuvia tilanteita tai ratkaisussa olennaisia tekijöitä. Mitä enemmän henkisiä voimavaroja ihminen joutuu käyttämään tilanteen emotionaaliseen hallintaan, sitä vähemmän on resursseja käytössä ongelmanratkaisuun. Monet psyykkiset ja fyysiset tekijät, kuten mieliala, vireystila, uni, stressi, motivaatio, terveys, ikä vaikuttavat työmuistin toimintaan.

Seuraavat työjärjestelyihin, työvälineisiin ja työympäristöön liittyvät tekijät kuormittavat muistia:

– tehtävien keskeytykset, työtehtävien lisääntyminen, monipuolistuminen, pirstaloituminen

– usean tehtävän yhtäaikainen suorittaminen

– tehtävään liittymätön puhe (esim. avokonttorissa)

– huomion kaappaava liike, valonvälähdykset ja äänet

Muistin kuormittuminen tulee esiin keskittymisvaikeuksina, unohteluina ja oppimisen vaikeuksina. Tällöin virheet ja epätarkkuudet lisääntyvät, toiminta hidastuu ja takkuaa. Lisäksi huomio hajaantuu herkästi ja suunnittelu ja priorisointi on hankalaa. Ihminen muuttuu ylivirittyneeksi ja kärsimättömäksi.

Mikä avuksi? Joitakin esimerkkejä:

• Organisaatiossa on käytössä yhteisiä keinoja hallita ja vähentää keskeytyksiä

• Tarpeellisen tiedon ja dokumenttien mahdollisimman helppo löydettävyys

• Työympäristön häiriötekijöiden vähentäminen

• Tietotulvan tolkullisuus

• Mahdollisimman hyvän työrauhan takaaminen kaikille

• Erilaisten apuvälineiden käyttö muistin tueksi

• Aikaa ja tilaa miettiä vaikutusmahdollisuuksia työn kuormitukseen

• Mahdollisimman selkeä visuaalisuus näyttöruudulla.

• Palautumisen merkitys

Lopuksi aiheeseen sopiva sanonta: ”Pellossa, jota koko ajan muokataan, ei kasva mitään”.

Työterveys Wellamossa teemme tarpeen mukaan työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhteisiä ergonomiakäyntejä, missä kumpikin asiantuntija arvioi oman alueensa ergonomiaa ja antaa suosituksia sen parantamiseksi. Lisäksi haluamme olla mukana jakamassa tietoa kognitiivisen ergonomian merkityksestä ja mahdollisuuksista kehittää sitä. Tavoite on tätäkin kautta antaa välineitä vähentää työntekijöiden työkuormitusta ja siten parantaa työssä jaksamista sekä työn sujuvuutta.

Kognitiivisen ergonomian terveisin

Riitta Veijalainen
vastaava työterveyspsykologi

Työterveys Wellamo Oy