Mistä puhumme, kun puhumme stressistä ja sen käsittelystä? Stressiteorioita on monia ja ne käsittelevät stressiä eri näkökulmista. Voisiko yksi tapa lähestyä asiaa olla se, että kysymme kukin itseltämme, mitä stressi meille merkitsee?
Pääperiaate on, että työstressiin ja -kuormitukseen puututaan työpaikalla. Työntekijän oikeus ja velvollisuus on kertoa esimiehelleen, jos työssä on työhön liittyvää liiallista kuormitusta. Esimerkiksi työmäärä ja tapa tehdä töitä tulee pitää hallinnassa; työ tulee voida tehdä niin, että aika ja voimavarat siihen riittävät.
Meidän kaikkien on viisasta pitää huolta omasta jaksamisestamme niin työssä kuin vapaa-ajalla. On hyvä miettiä, mitkä asiat, tilanteet ja ihmiset antavat minulle energiaa ja jaksamista. Näitä teemoja kannattaa omassa elämässään vaalia ja niiden osuutta ja merkitystä kasvattaa.
Toisaalta on hyvä miettiä, mitkä asiat, tilanteet ja ihmiset vievät minulta energiaa ja jaksamista. Näiden tekijöiden osuutta ja merkitystä kannattaa minimoida omassa elämässään.
Kaikki edellä mainittu tietysti niiden mahdollisuuksien rajoissa, missä tämä maksimointi ja minimointi on mahdollista eli missä asioissa on itsellä vaikutusmahdollisuuksia.
Elämässä on myös niitä asioita, joissa omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset tai olemattomat. Näiden asioiden tuskailu tai murehtiminen ei auta, joten joidenkin asioiden hyväksyminen tai tilanteisiin sopeutuminen on tärkeä taito.
Yksi stressin käsittelyn keino on ns. huolihetki:
- Mieti, mitkä ovat Sinun stressin ja kuormituksen aiheesi.
- Käy kukin stressin aihe läpi niin, että mietit, voitko itse tehdä asialle jotain ja jos voit, niin mitä ja milloin.
- Vai onko stressin aihe sellainen, että tarvitset jonkun/joidenkin muiden apua: mitä te voitte asialle tehdä ja milloin.
- Vai onko stressin ja kuormituksen aihe sellainen, että Sinulla itselläsi ja lähipiirilläsi ei ole asiaan vaikutusmahdollisuuksia. Tärkeä opettelun aihe meille kaikille on osata jättää nämä asiat ns. hyllylle, sopeutua niihin.
Tätä kirjoittaessani olen ajatellut työhön liittyvää stressiä ja kuormitusta. Ehkä joidenkin meistä kannattaa hyödyttää huolihetkeä myös tulevan joulunajan kiireisiin?
Lahdessa 4.11.2019
Riitta Veijalainen
vastaava työterveyspsykologi