Elämä on uusien asioiden opettelemista, kokeilua ja kokeilujen onnistumisten arviointia.

Muutos tapahtuu ihmisten välissä. Se tarvitsee aikaa ja tilaa ajatella yhdessä ääneen. Ideoiden myötä syntyy kokeiluja ja ratkaisuja. Paikallinen tieto siitä, missä olemme onnistuneet, kannattaa hyödyntää. Yhtä tärkeää on tutkia uteliaasti sitä, missä emme ole onnistuneet. Siten voimme yhdessä oppia parantamaan toimintatapojamme ja kehittää uutta. Lisäksi on viisasta mallittaa jossakin jo hyväksi koettuja toimintoja siten, että muokkaamme ne ensin yhdessä omaan toimintaympäristöömme sopiviksi.

Muutoksissa ja kaikessa kehittämisessä tarvitsemme uteliaisuutta: miten voimme esimerkiksi parantaa asiakaspalveluamme ja siihen liittyen omaa toimintaamme. Tärkeää on kaikille tulla kuulluksi, jolloin uteliaisuuden kautta voimme olla kiinnostuneita sekä muutosmyönteisten että kriittisesti muutokseen suhtautuvien ajatuksista. Kaikista niistä on hyötyä kokonaisuuden kannalta. Lisäksi jokainen saa kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuudesta työpaikallaan, jolloin sitoutuminen muutokseen paranee.

Erityisen tärkeää on kysyä palveluiden käyttäjiltä, mitä he toivovat palvelulta. Tällöin toiminnan fokus säilyy oikeassa asemassa ja kehittämistä ei tehdä kehittämisen itsensä vuoksi, vaan asiakasta ajatellen. Sekä asiakas että työntekijät tarvitsevat perusteluja, miksi jokin muutos toteutetaan. Silloin yhteinen ymmärrys – miksi, mitä ja miten säilyy muutoksissa mukana.

Liikkuminen pisteestä A pisteeseen B vaatii pidemmän tähtäimen tavoitteen lisäksi välitavoitteita. Tavoitteen on tärkeää olla riittävän selvä ja konkreettinen. Kaikkien tulee tietää tavoite. Yhteisen tavoitteen saavuttamisesta on myös lupa iloita. Työnilo auttaa meitä jaksamaan yhdessä. Onnistuminen luo lisäenergiaa ja on kaiken lisäksi ilmaista.

Tiedottamiselle samoin kuin yhteiselle keskustelulle on tärkeää varata foorumit. Joillakin työpaikoilla tehdään selkeä tiedottamissuunnitelma ja siihen liittyen aikataulutetaan ne palaverit, joissa asioita yhteisesti käsitellään. Parhaiten moniäänistä keskustelua saamme aikaan sillä, että kaikki pystyvät jo ennalta orientoitumaan keskusteluun, missä jokaisen näkökulma ja ajatukset ovat tervetulleita. Tärkeää on sekä osata ja saada mahdollisuus sekä puhua että kuunnella. Osallistamista mahdollistava esimiestyö on tässä avainasemassa.

Muutoksissa on tärkeää osata luopua entisestä, jotta saamme uutta tilalle. Harva pystyy yhdistämään jo täyteen tehtävänkuvaansa entisten työtehtävien lisäksi uusia työtehtäviä. Jotakin pitää karsia. Vertauskuva tilanteesta on se, että ostaessamme uuden talvitakin, emme jätä entistä takkia alle. Kaksi talvitakkia ei mahdu päällekkäin!

Jaksava työntekijä pystyy osallistumaan ja toimimaan työpaikan muutoksissa. Liiallisesti kuormittuneena ihminen ei jaksa omaksua uusia asioita, kun arki menee nykyisestä selviämiseen. Työn muutoksissa on hyvin tärkeää miettiä, että työn määrä on tolkullinen. Jokainen meistä tarvitsee palautuakseen riittävästi voimavaroja. Riittävän voimaantunut työntekijä pystyy halutessaan paremmin sitoutumaan terveelliseen elämään syömällä ja liikkumalla sopivasti ja nukkumalla riittävästi. Voimia jää myös ylläpitää sosiaalista elämää. Eri elämäntilanteissa on erilaiset mahdollisuudet panostaa työelämään. Joskus kaikki on hyvin, joskus kuormitusta saattavat tuoda esimerkiksi läheisten sairastuminen, pienet lapset tai taloudelliset vaikeudet. Työ on osa elämäämme, mielellään noin kolmannes vuorokauden tunneista.

Hyviä yhteisiä keskusteluja ja sitä kautta työniloa meille kaikille!

Riitta Veijalainen                                              Minna Kinnunen
vastaava työtervespsykologi                         vastaava työfysioterapeutti
voimavarakeskeinen työnohjaaja                  voimavarakeskeinen työnohjaaja