Mitä läsnäololla tarkoitetaan?
Läsnäolon käsite tarkoittaa vapaasti määritellen kykyä elää tässä hetkessä.

Lause on melko paljon käytetty ja jopa fraasimainen, mutta erityisen ajankohtainen kiireisessä maailmassamme.Tietoinen läsnäolo on sitä, että olet keskittynyt, tarkkaavainen ja täysin tietoinen siitä, mitä juuri nyt tapahtuu sekä sisälläsi – kehossasi, tuntevassa sydämessäsi ja ajattelevassa mielessäsi – että ulkopuolellasi, ympäristössäsi. Tietoinen läsnäolo on tietoisuutta hetkestä toiseen ilman tuomitsemista tai arvostelua.

Miten läsnäolon taito liittyy Sinulla työn tekemiseen?

Läsnäolon vaatimus työssä voi olla vaikeaa saavuttaa, jos työn vaatimukset ovat jo valmiiksi epärealistisia suhteessa työntekijän suorituskykyyn. Liian suuret työn tavoitteet voivat heikentää kykyä olla tässä ja nyt. Silloin työn laatutaso saattaa heikentyä. Kiireessä ja hätiköiden tehdyssä työssä virheiden määrä kasvaa meillä jokaisella. Mieli askartelee jo seuraavan tehtävän parissa, kun parempi tulos saavutettaisiin keskittymällä juuri käsillä olevaan tehtävään. Kehon tasolla kiire näkyy lihasten yliaktivoitumisella ja hengityksen muuttumisella pinnalliseksi. Silloin tuki- ja liikuntaelinoireet helposti lisääntyvät. Kiireen lisääntyessä saatamme alkaa kiirehtiä vielä lisää sen sijaan, että pysähtyisimme hetkeksi miettimään, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.

Mindfullness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo tai psykofyysisen fysioterapian kehotietoisuusharjoitukset ovat molemmat käsitemaailmassaan läsnäolon äärellä. Erilaisten pienten ja helposti toistettavien harjoitusten avulla voi jokainen harjoittaa läsnäolon taitoaan arjessa. Silloin kehitämme itsessämme joustavuutta, jolloin olemme toisaalta valppaita ja toisaalta sensitiivisiä nykyhetkessä ilman arvostelua. Miten hengität, kun luet tätä blogia? Missä asennossa selkäsi on parhaillaan? Miltä kehosi tuntuu juuri nyt? Mitä tunteita koet parhaillaan? Miten haluat muuttaa asentoasi, jotta se on vielä mukavampi? Läsnäolon harjoittelu on helpompaa, jos voi säilyttää lempeän uteliaan ja samalla tarkastelevan mielen suhteessa itseensä. Tässä tulee väistämättä mieleen pienen lapsen kyky ihmetellä asioita tuoreesti.

Mitä kehossa tapahtuu?

Läsnäolossa keholla on keskeinen merkitys. Emme voi olla nyt- hetkessä mitenkään muuten kuin kehomme kautta, koska kehomme on aina nyt- hetkessä. Hengitys puolestaan on vähän kuin silta kehon ja mielen välillä, sillä hengitys yhdistää tietoisen ja tiedostamattoman, sisäisen ja ulkoisen, itsen ja maailman.

Jos sen sijaan olemme liian kiireisiä, väsyneitä tai jos emme pidä itseämme riittävän tärkeänä, vähennämme sitä, mitä voisimme ihmisenä olla. Kehon kuunteleminen tässä hetkessä vie meitä puolestaan hyvään suuntaan, kohti ykseyttä. Ykseys voi olla ehkä synonyymi eheydelle. Vaikka minussa on erilaisia puolia, elämän tuomaa rosoa, haurautta ja epätäydellisyyttä, olen silti ainutlaatuinen minä. Tämän ajatuksen kautta hyväksymisen ja armeliaisuuden maailma tulee lahjaksemme.  Itselle armeliasta on myös huomata ja todeta, että nyt en ole itseni kanssa läsnä. Silloin kun sen toteaa, tulee juuri aloittaneeksi läsnäolon.

Kehosi auttaa Sinua läsnäoloon. Mieli ja virtaavat ajatukset vievät meitä helposti muualle ja aina uusiin ajatuksiin. Kun palautamme huomion kehoon ja hengitykseemme, tapahtuu rauhoittuminen tähän hetkeen. Keho yrittää parhaalla tavalla hidastaa liian kovaa vauhtia kertomalla erilaisin tuntemusten ja oireidenkin kautta tärkeitä viestejä. Keho on aina puolellamme eikä valehtele koskaan, kun vain maltamme sitä kuunnella.

Läsnäolo auttaa meitä keskittymään työssämme oleelliseen. Se auttaa meitä myös hellittämään, kun on sen aika. Nykyinen digitalisoituva ja monikanavainen maailma voi myös työpäivän aikana yrittää usein sotkea läsnäolon harjoittamista monin tavoin. Silti kehomme houkuttelee meitä joka päivä läsnäolon äärelle, kun vain maltamme kuulla kehomme viestejä.

Mistä merkeistä Sinä tunnistat kehossasi, että nyt on aika rauhoittua?

Mitä on toiminnan sensomotorinen säätely?

Toiminnan sensomotorisella säätelyllä tarkoitetaan vapaasti sitä, että kun huomioimme kehon erilaisia viestejä, niin reagoimme niihin mielekkäällä tavalla. Kun teemme työtämme, voimme olla silti avoimia tässä hetkessä tuntuville kehon viesteille. On tärkeää havaita kehon signaaleja, milloin on aika pitää taukoa. Hartiat ja selkä voivat tarvita virkistäviä liikkeitä tauotuksen avulla yksitoikkoisen työvaiheen välissä, että kehomme jaksaa taas jatkaa paremmin hetken kuluttua.

Miten Sinä olet opetellut reagoimaan näihin kehon viesteihin työpäivän aikana tai sen jälkeen?

Mitä tutkittu tieto läsnäolosta kertoo?

Tieteellisen lähestymistavan juuret johtavat lääketieteen tohtori Jon Kabat-Zinniin ja Massachusettsin yliopistoon muutaman vuosikymmenen taakse. Tietoinen läsnäolo parantaa tutkitusti stressinhallintaa niin terveillä kuin sairailla, sekä vaativaa työtä tekevillä. Myös kivunhallinta paranee. Ahdistuneisuus ja pelot lievittyvät, elinvoima lisääntyy. Suomessa tutkija Anne Puolakanaho Jyväskylän yliopistosta on tutkinut mindfullness- harjoitusten vaikuttavuutta työuupumusoireiden lievittäjänä. Valtaosa hieman yli 200 tutkimukseen osallistuneesta koki hyötyvänsä näistä harjoituksista. Ihmiset raportoivat, että he pystyivät paremmin keskittymään, löysivät itselleen tärkeät asiat, saivat elämäniloa ja kyvyn aistia erilaisia vastaan tulevia asioita. Heistä tuli hyväksyvämpiä ja rohkeampia.

Omaa keskittymistä läsnäolevaan hetkeen on mahdollista kehittää joka päivä. On myös armeliasta ajatella, että meidän ei tarvitse koskaan tulla täysin valmiiksi tässä. Kun pysähdymme tähän hetkeen, olemme silloin itse itsellemme, asiakkaillemme ja työkavereillemme tavattavissa. Joulun lähestyessä on myös erityisen arvokasta, että voi nauttia pienistä asioista juuri nyt lempeästi havainnoiden ja elämää ihmetellen. Hengitän, kuuntelen, olen.

Läsnäolevaa ja Valoisaa Joulun aikaaJ!

Minna Kinnunen
Työterveys Wellamo Oy:n vastaava työfysioterapeutti,
voimavarakeskeinen työnohjaaja