Multitaskaaminen eli usean asian tekeminen samanaikaisesti on taito, jota monessa työssä ja työpaikassa nykyään vaaditaan.

Usko siihen, että moderni ja dynaaminen ihminen haluaa ja pystyy tekemään monta asiaa yhtaikaa, elää joissain työpaikoissa sitkeästi.Totuus on tutkijoiden ja monien työntekijöiden mukaan toinen. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtosen mukaan vaatimus on mahdoton. Kun ihmisten toimintaa on tutkittu, on havaittu, että ihmiset tekevät ajattelua vaativia asioita vuorotellen, eivät samanaikaisesti. Kun ihminen pyrkii hallitsemaan samaan aikaan monia vaativia tehtäviä, hän kuormittuu ja työn tulokset heikkenevät. Jos ihminen keskeytetään, kun hän tekee jotain ajattelua vaativaa tehtävää, keskeytyminen varaa resursseja muistilta.  Huomion siirtäminen asiasta toiseen, vie aikaa ja altistaa virheille.  Siksi Valtosen mukaan on parempi tehdä yksi keskittymistä vaativa asia loppuun kuin yrittää tehdä useaa samaan aikaan.

Multitaskaamisen on todettu hidastavan työskentelyä. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan multitaskaaja suorittaa tehtävänsä hitaasti, koska ei pysty suodattamaan epäolennaista informaatiota. Joidenkin tutkimusten mukaan multitaskaaminen voi heikentää empatiakykyä ja tunneälykkyyttä. Tämä on ymmärrettävää: jos mielessä on yhtaikaa useampi ajatus ja tekeminen, ei muille ihmisille ja heidän tunteilleen jää aikaa.

Työterveyslaitoksen professori Minna Huotilaisen mukaan ihminen ei voi pitää tarkkaavaisuuttaan monessa työtehtävässä yhtä aikaa vaan ainoastaan yhdessä kerrallaan. Olemme olevinamme tehokkaita, mutta käytämme paljon aikaa virheiden korjaamiseen ja sen miettimiseen, miten hoidinkaan jonkin asian.

Utahin yliopiston psykologian professori David Strayer on nimennyt multitaskaamisen supertaskaamiseksi. Meistä kaksi prosenttia ovat supertaskaajia. Se ei ole opittu kyky vaan on geneettisesti saatava taito. Työelämässä vaaniva riski on se, että jos itse olen nopea ja moneen asiaan pystyvä, niin vaadin muilta samaa.  Työnteon keskeytyminen esimerkiksi avokonttoreissa kuormittaa työntekijää. Valtosen mukaan työpaikoilla kannattaisi olla huoneita, joissa voi tehdä keskittymistä vaativia tehtäviä. Jotkut turvautuvat avokonttorissa korvaläppiin ja siten estävät oman keskittymisen häiriintymisen. Niiden, joilla on oma työhuone, kannattaa sulkea ovi keskittymistä vaativien työtehtävien ajaksi.

Työpaikkojen kannattaisi kehittää keskittymistä edistäviä ratkaisuja, esimerkiksi erillisiä rauhallisen työskentelyn tiloja. Avokonttorin hyvä puoli on tiedon kulku, mutta keskittymistä vaativaa työtä tällainen tilaratkaisu ei tue.

Omaa keskittymiskykyä voi meistä jokainen harjoituttaa, mutta tavoitteena on mielellään oman keskittymiskyvyn parantaminen, ei multitaskaus.  Joten pyritään keskittymään mahdollisimman hyvin ja tekemään asioita peräkkäin, ei samaan aikaan. Tehdään kaikki parhaamme oman ja työkaverin keskittymisen hyväksi. Jokaisella on oikeus työrauhaan. Tämä on tärkeää muistaa tilojen suunnittelussa ja arjen toimissa.

Rauhaisaa Joulun ajan odotusta ilman liiallista hosumista.

Riitta Veijalainen
Työterveys Wellamo Oy:n vastaava työterveyspsykologi,
voimavarakeskeinen työnohjaaja